Venäläisillä on oma näkemyksensä vuoden 1944 suurhyökkäyksestä ja sen ratkaisevista taisteluista Kannaksella. Venäjän armeijan panssariupseerina palvellut Ilja Moštšanski kertoo teoksessaan Kannaksen suurhyökkäys 1944 venäläisten silmin, miten jatkosodan lopun taistelut nähdään itärajamme takana. Mukana on runsaasti aiemmin Suomessa näkemätöntä kuvamateriaalia valloitetusta Viipurista ja Kannaksen Karjalasta. Teoksessa on Carl-Fredrik Geustin suomalainen esipuhe.
Kesällä 1944 Suomen kohtalo oli hiuskarvan varassa, mutta ihme tapahtui: puna-armeijan valtava rynnäkköhyökkäys torjuttiin ensimmäisen ja viimeisen kerran toisessa maailmansodassa. Venäläiset nimesivät valloittamansa Kannaksen paikkakunnat uudelleen sankarivainajiensa mukaan. Venäläinen eversti ja sotahistorioitsija Ilja Moštšanski esittää kirjassaan Kannaksen suurhyökkäys 1944 venäläisten silmin yksityiskohtaisen päivästä toiseen etenevän kuvauksen neuvostojoukkojen etenemisestä Karjalan kannaksella Viipurin valloitukseen (”vapautukseen”) 20. kesäkuuta 1944 saakka. Hänen tekstinsä perustuu etupäässä neuvostoaikaisiin tutkimustuloksiin, ja hän on säilyttänyt tuolle ajalle ominaiset sanonnat.
Neuvostoliiton suurhyökkäyksen taustat, tapahtumien kulku ja jälkiseuraukset ovat kiinnostaneet Suomessa 60 vuoden ajan niin tutkijoita kuin yleisöäkin. Vaikka näitä aiheita käsittelevät kirjat on laskettavissa hyllymetreittäin, ovat vastapuolen näkemykset niiden joukossa harvassa. Kannaksen suurhyökkäys 1944 venäläisten silmin sisältää neuvosto-venäläisen historiankäsityksen lisäksi runsaasti aiemmin Suomessa näkemätöntä kuvamateriaalia miehitetystä Kannaksesta.
Teoksessa on Carl-Fredrik Geustin suomalainen esipuhe. Geustin ohella kirjan suomalaisesta asiatarkastuksesta vastasivat Erkki Käkelä ja Esa Muikku. Suomen paras Viipurin rakennuskulttuurin asiantuntija, arkkitehti Juha Lankinen on yksityiskohtaisesti tunnistanut ainutlaatuiset Viipuri-kuvat, jotka on otettu vain muutama päivä sen jälkeen kun Puna-armeija valtasi ”karjalaisten pääkaupungin”. Juha Lankinen on myös laatinut teokseen erillisen liitteen ainutlaatuisine valokuvineen Viipurin jällenrakentamisesta jatkosodan aikana 1941-1944.
Ilja Moštšanski (s.1969) on moskovalainen sotahistorioitsija ja filosofian tohtori. Hän on sotilassuvun kasvatti, joka valmistui Leningradin Sotakorkeakoulusta vuonna 1990 ja Pääesikunnan Sotilasyliopistosta Moskovasta 1997. Vuosina 1986-2007 Moštšanski palveli Neuvostoliiton ja Venäjän armeijassa, joista viimeisinä neljänä vuonnaan hän oli sotahistorian opettajana Sotakorkeakoulussa. Sotilasarvoltaan hän on eversti.
Moštšanski on kirjoittanut lukuisia sotahistoriallisia teoksia. Yhteensä niitä on kertynyt noin 60, pääasiassa Venäjällä, Puolassa ja Ranskassa. Aiemmin julkaisemattomia venäläiskuvia sisältävä, Kannaksen suuhyökkäyksestä 1944 kertova kirja on julkaistu myös Ruotsissa.
Ilja Moštšanski: Kannaksen suurhyökkäys 1944 venäläisten silmin (Helsinki-kirjat 2010)
ISBN 978-952-5874-23-5
Alkuteos Sturm Karelskogo vala / Kannen suunnittelu Susanna Appel
Suomennos Simo Liikanen Bengt Erikssonin ruotsinkielisen käännöksen pohjalta
Asiatarkistajat Carl-Fredrik Geust, Erkki Käkelä ja Esa Muikku
Kartat Samuel Svärd
LUKUNÄYTE: www.helsinkikirjat.fi/kannaksen-suurhyokkays-1944-venalaisten-silmin-lukunayte
ARVOSTELUKAPPALEPYYNNÖT: Eetu Alvik / eetu.alvik@helsinkikirjat.fi
Ilja Moštšanski: www.helsinkikirjat.fi/ilja-mostsanski
KANSIKUVA: www.helsinkikirjat.fi/kannaksen-suurhyokkays-1944-venalaisin-silmin
Kannen suunnittelu Susanna Appel
Helsinki-kirjat Oy on osa Yellow Film & TV-konsernia, joka on Suomen suurin itsenäinen tuotantoyhtiö. Funny Films Oy, Helsinki-filmi Oy, Filmiteollisuus Fine Oy, Ten Years Productions Oy, Filmiteollisuus Fine-Mediastation Oy, Story of… Oy, Story of Sports Oy sekä Yellow Affair Oy kuuluvat samaan yritysryppääseen.
