Miljoonat lukijat joka puolella maailmaa rakastavat hänen kertomuksiaan Lisbeth Salanderista ja Mikael Blomkvistista. Mutta kun dekkarikirjailija Stieg Larsson murtautui sensaatiomaiseen menestykseensä, hän oli jo traagisesti kuollut.
Häneltä jäi paitsi kansainvälinen kirjailijaura, myös varsinainen hänen elämäntyönsä – taistelu rasismia ja fasismia vastaan. Jan-Erik Pettersson kuvaa kirjailija, journalisti ja idealisti Stieg Larssonia – miestä, joka kulki omia polkujaan jo teini-iäkäisestä asti. Taisteleva kollektivisti ja ehdoton individualisti, samaan aikaan. Mies, joka ei pelännyt mitään.
Jan-Erik Pettersson kertoo Stieg Larssonin kasvusta Västerbottenilla, kuinka hän jo varhaisteininä kiinnostui politiikasta. Pettersson kuvaa hänen kimurantit ensiaskeleensa journalismin maailmassa, hänen pitkät matkansa, väsymättömän kamppailunsa äärioikeistoa vastaan, rankan ja usein kiitosta vaille jääneet työnsä Expo-lehden parissa, hänen polittiset kirjansa.
Eläessään tuntemattomaksi jääneen kirjailijan taustojen avautuminen tuo Mikael Blomkvistista ja Lisbeth Salanderista kertovat tarinat paljon kiehtovammiksi.
Stieg Larsson –elämäkerta kuvaa myös uskomattoman menestyksen saaneen Millenium-sarjan julkaisun taustoja, ja kuinka kirjat päätyivät lopulta maailmanvalloitukseen.
Stieg Larsson – Idealisti, journalisti ja kirjailijaIlmestyi huhtikuussa 2011272 sivuaSuomentaja: Simo LiikanenAlkuperäinen nimi: Stieg Larsson. Journalisten, författaren, idealistenKannen suunnittelija: Laura NoponenISBN 978-952-5874-33-4 (sidottu)Kirjastoluokka: 99.1


Viesti kirjan kääntäjälle ja toimittajalle
Hei,
luin juuri Jan-Erik Petterssonin kirjan Stieg Larsson, Idealisti, journalisti ja kirjailija.
Oli aika pitkäveteistä luettavaa, taustakuvaukset kiemurtelivat pitkiksi ajoiksi pois itse aiheesta, eli Stieg Larssonista.
No, asiaa kirjassa kyllä riitti luettavaksi asti. Mutta. Minua henkilökohtaisesti kiusasi koko tekstin ajan muuan verbimuoto, josta haluan antaa kääntäjälle ja toimittajalle risun:
MYYDÄ-verbi taipuu yks. 3. pers. imperfektissä: MYI.
Kirjassa on kuitenkin johdomukaisesti aina käytetty muotoilua MÖI – se on MYÖDÄ-verbin imperfekti (vrt. syödä). Onko meillä MYÖDÄ-verbi, myöntiosasto ja myöntipäällikkö… ?
Kysykää vaikka Kotukselta!