Mistä sotakenraalit tulivat – Tie Mannerheimin johtoon 1918-1939

Minkälaisen kenraalijoukon Mannerheim sai johtoonsa talvisodan taisteluihin? Miten vahvat yksilöt, nurkkakunnat ja ristiriidat vaikuttivat sotilasylijohdossa 1918–1939?
Ylipäällikkö Mannerheimin johdossa syksyllä 1939 ollutta kenraalijoukkoa ei ole aiemmin analysoitu, vaikka heillä oli ratkaiseva vaikutus talvisodasta selviytymiseen. Myöskään Mannerheimin kenraalien ja kenraalien keskinäisten henkilökemioiden, persoonallisten piirteiden ja yksilöllisten johtamistapojen vaikutusta sisällissodasta talvisotaan ei ole tutkittu. Ylimpien upseereiden henkilösuhteiden – erityisesti erimielisyyksien – selvittäminen on ollut tabu. Sotilasjohdon kenraalien mainetta on haluttu varjella, ja järjestelmän luonteeseen on kuulunut yksilöllisten heikkouksien kieltäminen, ainakin jos niillä on ollut haitallisia vaikutuksia johtamiseen.
Lasse Laaksonen kuvaa myös, mikä oli kenraalien henkilösuhteiden merkitys muun muassa lapuanliikkeeseen suhtautumiseen, Mäntsälän kapinan ratkaisemiseen ja puolustusjärjestelyihin talvisodan edellä. Entä millaista kiistelyä käytiin Mannerheimin puolustusneuvostossa ja miten ne vaikuttivat sotaan varustauduttaessa?
Laaksosen uusia tulkintoja ja historiallisia selityksiä tarjoava tutkimus arvioi Mannerheimin ja kenraalien suhteiden merkitystä Suomen armeijan tärkeimmässä kehitysvaiheessa. Talvisodan loppunäytöksestä väitelleen ja Eripuraa ja arvovaltaa -teoksesta palkitun Laaksosen tutkimus murtaa pinttyneitä myyttejä ja vääristyneitä käsityksiä.

OSTA